8/29/2013

Vaikka unta ois kaikki tää, se on sitä mitä täällä nään


Siinä vähän kuvamateriaalia viimeviikon perjantain nasuista, jotka muuten oli Helsingin Sanomien mukaan
pahimmat kaikista Helsingin kouluista! On se hienoa olla Torkkeli. Kuvista kiitos ja kumarrus Liisalle.

Viimeiset 7päivää mun elämästä sisältää niin monta ikimuistoista hetkeä etten edes ymmärrä. Niin huonoja kuin hyviäkin.
Olen itkeä pillittänyt niin alppipuiston puskassa kuin omassa sängyssäni, olen tanssinut ja laulanut Hare Krishnan syntymäpäivillä,
olen poseerannut Paavo Arhinmäen kanssa taas samassa kuvassa, olen istunut parvekkeella keskellä yötä ja yrittänyt keksiä
mitä sitä tekisin elämälläni, olen nauranut, olen surrut, olen miettinyt ja olen yrittänyt olla miettimättä.
Ehkä mun pitäis olla kiitollisempi tästä elämästä kun mitä mä oon.

Huomenna alkaa viikonloppu.

rauhaa ja rakkautta;

2 kommenttia:

  1. Jotenkin kuulostaa varsin tutulta, itkuineen päivineen. Ollaan yhdessä miettimättä liikoja, jooko? :) Ehkä turha mietintä on helpompi ulkoistaa yhdessä! ;) Ja voidaan samalla opetella myös arvostaa sitä elämää, se on kuitenki liian lyhyt turhasta "nurehoimiseen"... (;

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voivoi meitä nurehoitsijoita! jos ei muuta niin piristäkäämme toisiamme <3
      puspus

      Poista