5/12/2013

Omnia mea mecum porto











Mulla on liikaa vapaa-aikaa..
Tai itse asiassa, ei ole. Kaikki paikat on täynnä koulu kirjoja, kesken eräisiä novelli analyysejä ja muuta mukavaa, mitä pitäisi
tehdä, ja yritän vältellä niitä parhaani mukaan. Tähän asti olen onnistunut siinä ihan hyvin, mutta ehkä sitä pitäis ottaa itteensä
niskasta kiinni ja alkaa pikkuhiljaa niihin kokeisiinkin lukemaan..

Tänään innostuin pitkästä aikaa kuvaamaan luontoa - meidän takapihaa. Aurinko lämmittää kasvoja, ruoho kutittaa varpaita ja tuuli
ujeltaa korvissa. Kesä loma alkaa kolmen viikon päästä ja fiilis on  mitä mahtavin! En voi muuta kuin hymyillä.

Nurmella viileällä opetit mut puhumaan,
äänellä heleällä sanat oikeet sanomaan
Ja tiennyt en silloin, en tiedä kai vieläkään,
miksi kyyneleitä valuu yhtenään

Aamuyöllä juostaan pois,
paetaan ja juostaan pois
Mikä meitä huolettais?
Kuka meidät kiinni sais?

Pieni polku kauas vie,
mennään ihan minne lie
muiden silmää karkuun me,
sinun vuokses kaiken teen

rauhaa ja rakkautta;
&
hyvää äitienpäivää maailman ihanimmalle mamulille!

1 kommentti: